Aloitetaan sillä että tästä voi tulla hieman sekava, sillä rajaa Viholan ja Niihaman väliin ei oo kauheen selkee piirtää koska ratsastin jossain vaiheessa molemmissa, joten jos tulee jotain epäselvyyksiä siitä mistä paikasta mä kirjotan niin kysykää! Yritän tehä tän kuiteski helpoks ymmärtää.
Elokuu 2005-loppuvuosi 2005
Olin kinunnut jo monta vuotta vanhemmiltani että pääsisin ratsastamaan. Mulla oli tulossa syyskuussa synttärit ja elokuussa alkoi alkeiskurssi jonka sain sitten tavallaan synttäri lahjaksi.Loppu vuodesta olin suorittanut alkeiskurssin ja loppu perhekin innostui ratsastamisesta, silloinen ykkös harrastus kilpatanssi jäi noin vuoden päästä pois ja ratsastus vei ykköspaikan koko perheellä.Vuosi 2006
Alkuvuodesta meidän perhe varasi matkan Unkariin ja äiti viisaana keksi että Unkarihan on kunnon hevosmaa ja siellä meidän pitää mennä ratsastamaan. Me etsimme itsellemme sopivaa ratsastuspaikka Unkarista ja äiti kuuli, että siellä on yksi suomenkielinenkin paikka. Siitä paikasta on myöhemmin tullut meidän perheellemme lähes kesämökki ja kirjoitan siitä varmaan omankin postauksen kun mun Unkarin matka lähestyy :D Matka varattu, neljä päivää maastoratsastusta unkarissa... Toi ajatus oikeastaan hieman jopa pelotti mua, ottakaa huomioon että olin ratsastanut puolivuotta ratsastuskoulussa, pelkästään kentällä :Dkevät 2006
Tuosta ajasta muistan oikeastaan vain sen kuinka minua jännitti tuleva matka, kuinka mä pärjäisin? Nii ja tuolloin minulle muodostui ensimmäinen lempiponi, pieni ja musta shetlanninponi Jörö. Halusin aina mennä Jöröllä, se oli ihana! Siitä ajasta ei valitettavasti oo mitää ratsastuskuvia mutta pistän tähän tälläsen jonka löysin jostai arkistojen helmistä :D Mä niin nauran tälle :D!minä ja jörö :D oltiin siis "esiintymäs" viholan 20-vuotis juhlissa |
kesäkuu 2006, Unkarin matka!
Vihdoinkin se on koittanut! Eli ratsastettiin tosiaan neljän päivän ajan n 2x 1,5 h maastossa. "Vauhtia ja vaarallisia tilanteita" riitti sillä ratsastuskokemusta oli tuossa vaiheessa n. vuosi ja maastossa olin käynyt tasan kerran, Jöröllä :D Neljä päivää kului nopeesti, ratsastin lähinnä pelkällä Mandy ponilla sillä olin pienin ratsastaja joka siellä oli koskaan käynyt. (ikä muutamaa kuukautta vajaa 7-v) Viimeisinä päivinä menin muutaman kerran hieman isommalla Chillag ponilla. Ekoista Unkarin reissuista mulla ei taida ees olla mitään kuvia mut pistän tähän vähän uudempia kuvia Mandysta ja Chillagista :) Ennen kuin lähdimme Unkarista sovimme tulevamme uudestaan seuraavan vuoden hiihtolomalla.miinä ja Chillag, likanen ponny :D |
Mandy poni, kuva otettu keväällä 2012 |
Loppuvuosi 2006
Loppuvuodesta en kauheesti muista mitään, paitsi sen että aloitin heppakerhon sitä kautta vois mahollisesti saada hoitsun, voitte vaan kuvitella kuinka onnessaa pikkunen heppatyttö on kun kuulee että vois saada oman hoitsun! Mahdollisesti Jörö? Ehkä, ehkä ei... En ole ihan varma missä vaiheessa aloin käymään kaksi kertaa viikossa tunneilla, jossain vaiheessa loppuvuotta (?) Loppuvuodesta tallille tuli myös uusi poni, shettisristeytyts Puuha-Pete "Puuhis"Vuosi 2007
Vuonna 2007 tapahtu aika paljon muutoksia ja se vuosi oli täynnä iloa,surua,onnistumisia ja epäonnistumisia :D Tän vuoden alkuun mahtui taas uusi poni Sulo. En muista tarkalleen koska Sulo tuli Viholaan mutta muistaakseni se oli alkuvuodesta 2007 (?) Sulo oli pieni musta shetlanninponi josta ei koskaan tullut kunnollista tuntiponia, Sulo ei osannut edes laukata kunnolla, ja jäi "ikuiseksi pullaponiksi" joka kävi vain lasten talutustunneilla. Jörö oli yhä lemppari mutta ihastuin kyllä Suloonkin vaikka en ollut tuntiakaan istunu sen selässä, se oli vaan niin suloinen! :D Harjailin Suloa aina niinä päivinä kun sillä ei ollut hoitajaa. Sen lisäksi käytiin taluttelemassa Suloa radalla kavereitteni kanssa. Olin alkanut ratsastaa Puuhiksella ja tykkäsin siitä tosi paljon. Vaikka välillä meidän meno oli hieman kyseenalaista, poni oli reilu neljävuotias ja mulla ratsastus taustaa joku vähän alta kaks vuotta :DHiihtolomalla lähdimme taas koko perheen voimin Unkariin. Tällä kertaa sain mennä myös muillakin poneilla ja yhdellä luottohevosella. Päätimme että Unkarin matkailu ei jäisi tähän mutta seuraavan matkan ajankohtaa ei vielä sovittu.
minä ja Puuhis ekat kisat :D puomiluokka |
VOITETTIIN! :D |
Prinssin puomicupista. Siinä olisi puomiluokka ja ristikkoluokka. Kaverini sano mulle että kannattaa koittaa osallistua Puuhiksella siihen puomiluokkaan ja se ei tuntunut mahdottomalta ajatukselta mun opettajankaan mielestä, joten päätin sitten osallistua! Puomiluokassa oli tyyli arvostelu ja sain 24p/25p ja voitin luokan. Olin ihan onessani ja tyytyväinen Puuhikseen!
Kesällä Heppakerhon kautta järjestettiin hoitokokeet, nyt minulla olisi vihdoin mahdollisuus sada oma hoitsu! Pääsin kokeesta läpi, mutta ketä alkaisin hoitaa? Puuhis eikä Jörö ei siinä vaiheessa tarvinut hoitajaa. SULO! Nii se pieni ja hellyyttävä shetlanninponi. Aloin hoitaa Suloa kaksi kertaa viikossa ja se oli yksi elämäni parhaista päätöksistä, Sulo ei käynyt tunneilla joten hoitamisen lisäksi sain talutella sitä radalla ja joskus pääsin ratsastamaankin. Kesällä tuli Prinssin puomicupin toinen kilpailu, tälläkertaa menin ristikkoluokkan. En muista miten meni mutta jos olisi mennyt ihan päin persettä niin muistaisin sen kyllä joten varmaan ihan hyvin :D Kesällä osallistuin muistaaakseni myös johonkin raviohjelmaan Puuhiksella, taisi mennä ihan ok?
Minä ja Sulo, tää on otettu vuonna 2008 ni oon hoitanu Sulppaa täs joku puolivuotta. |
oliskohan tää ollu sieltä raviohjelmasta? en oo varma |
Syksyllä osallistuin ensimmäisiin kunnon koulukisoihin Puuhiksella luokka oli He:C Ja ne meni ihan päin persettä :D Poni oli verkassa laiska enkä saanut sitä liikkeelle, suoritukseni aikana eräs poni karkasi ja Puuhis pelästyi sitä ja jäi tuijottelemaan. Helppo C rataan kuuluu kierros laukkaa molempiin suuntiin, poni ei tainnut laukata askeltakaan :D Päästiin rata kuitenkin läpi, prosentit tais olla jotai 51% :D Suutuin sen radan jälkeen itselleni ja ponille ja lopetin Puuhiksella ratsastamisen, päätin että se poni on mulle liian vaikea. Jälkeenpäin koko touhu naurattaa, mulla ei tainu olla kauheen pitkä kestonen pinna ku lopetin sen ponin kanssa yhen epäonnistuneen kouluradan jälkeen...
Syksystä muistan vaan sen että vietin paljon aikaa Sulon kanssa, hoidin sitä ahkerasti, olihan se sentään mun ensimmäinen hoitoponi. Halusin luoda poniin jonkunlaisen suhteen. Isänpäivän oli Prinssin puomicupin viimeinen kilpailu. Olin mennyt aika paljon Prinssi nimisellä shetlanninponilla ja päätin osallistua sillä ristikkoluokkaan.En muista tarkalleen miten meillä meni, varmaan ihan ok :) Se lukeutuu myös yhtiin elämäni tärkeimpiin päätöksiin ratsastuksen kannalta. Menin Prinssillä myös seuran koulumestaruudet (pikkuponi) ja voitin ne :) Mutta mä voisin nyt kertoo teille vähän Prinssistä, koska niinku jo vihjasinkin se poni opetti mulle, PALJON!
He: C oltiin neljänsiä! |
Prinssi ei ollut mikään kiva kiltti pikkunen my little pony. Se oli kaikkee muuta ku kiva pikku shettis. Se oli perusluonteeltaan hieman ilkee poni, luimi ja näykki karsinassa (oli muuten eka ´poni joka puri mua :D) eikä ollu ratsastaessakaan mikään maailman yhteistyöhaluisin poni. Prinssi oli aika laiska, mutta pukitti raipasta, hypätessä ihan mukava kunhan vaan oli tarpeeks reipas vauhti, jos tuli esteelle liian hitaasti kielsi aina :D Mutta siinä ponissa oli jotai mistä tykkäsin tosi paljon. Prinssi opetti mua tosi paljon. Ei ehkä kauheesti ratsastuksen kannalta mutta henkisesti. Prinssin kanssa opin että kaikkee ei voi saada heti. Prinssi opetti mulle myös paljon asiasta nimeltä kärsivällisyys. Tipuin siltä vaikka kuinka monta kertaa mutta aina kiipesin takasin satulaan ja lopulta se palkitsikin ja yhteistyö alko sujuun :)
ristikkoluokka, minä ja Prinssi |
vuosi 2008
2008 vuodesta mulla ei oo kauheesti muistikuvia mutta kerron nyt ne asiat mitkä muistan:D Kisasin Prinssillä alkuvuoden, ristikkoluokkia ja 50-60 cm, koulussa He: C luokkia. Kesällä mun oli pakko vaihtaa hieman isompaan, Prinssi alko oleen jo vähän pieni. Mä sit sinnikkäänä päätin että haluan alkaa taas ratsastamaan Puuhiksella. Esteillä ihan hyvä ratkaisu pääsin menemään 50-60 cm luokkia ja muutamat 60-70 cm :) Koulussa ei kovin hyvä vaihtoehto :DSuloa hoitelin ahkerasti ja sain alkaa ratsastaa sillä joka torstai kun se ei käynyt tunneilla.
Loppuvuodesta mä en oikeestaan muista kauheesti mitään, menin Puuhiksella ja vietin tallilla toooosi paljon aikaa :D Talvella kun oli kovat pakkaset saatiin liikuttaa poneja ilmaseks ja tehtiin sitä vastaan tallitöitä. Nii ja jäi mainitsematta että pitihän meijän Unkarissakin käydä, tietysti! :D Ei ku hei! Loppuvuodesta mä aloin käydä kerran viikossa tunneilla Niihamassa. eli kävin kaks kertaa Viholassa ja kerran Niihamassa. Ja sit tuli ikävii uutisia, Sulo oli myynnissä :(
vuosi 2009
Ratsastelin vaihtelevasti kaiken laisilla poneilla, en mennyt enää puuhiksella "vakkarina" kun aloin oleen sille jo vähän iso. Alkuvuodesta vaihdoin niinpäin että mulla oli viholasta enää yks tunti viikossa ja niihamassa kaks. Helmikuussa sulo sitten myytiin ja päätin lopettaa kokonaan viholassa, meidän koko perhe siirtyi ratsastamaan niihamaan. Syitä miks lopetin/meidän perhe lopetti Viholassa on monia enkä viitti tässä alkaa arvosteleen mitään talleja niin en kerro niitä tässä, jos jotain ne oikeesti kiinnostaa ni voi kysyy multa.
Nonii täs ois nyt ensimmäinen osa mun ratsastus historiasta ja tuli näköjää kiva kilometripostaus :D Mutta jos joku tänneasti jakso lukee ni mitäs mieltä olitte? :)
oot ihan super sulonen noissa kuvissa ♥ (: !
VastaaPoistahah tosi sulosia kuvi juu :DD
Poista